Suomalaisten väestönsuojien puutteita selvitetään sisäministeriön toimesta. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön mukaan vaasalaiset väestönsuojat ovat kelvottomassa kunnossa. Vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen on sitä mieltä, että väestönsuojien kuntoa on hyvä tarkastella.
Juuri tällä hetkellä Suomen väestönsuojien kunnosta ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Sisäministeriön väestönsuojien määrää ja kuntoa kartoittava selvitys on aloitettu, ja pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasin mukaan se tulee valmistumaan ensi vuoden elokuussa.
Korjaustarvetta väestönsuojissa kuitenkin tiedetään olevan. Tarkempi kartoitus kertoo sen, millaisia toimenpiteitä eri-ikäiset suojat vaativat. Korjaustarpeisiin vaikuttaa myös se, millaista suojaa kukin väestönsuoja on rakennettu antamaan.
Vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat ovat sisältävät ilmanvaihtolaitteiston, joten niissä on mahdollista suojautua pidemmän aikaa.
Vaasassa väestönsuojat kaipaavat toimenpiteitä
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäytetyö ”Väestönsuojien kunnossapito ja kunnossapidon kehittäminen”, jonka mukaan vaasalaiset väestönsuojat ovat käyttökelvottomia. Vaasalaisten taloyhtiöiden väestönsuojista jopa 70 prosenttia kelpaa suojaksi vain muutaman tunnin ajaksi. Ongelmana monissa suojissa on se, että niiden ilmanvaihtolaitteet ovat ylittäneet käyttöikänsä, eivätkä sen vuoksi kelpaa pidempään suojautumiseen.
Opinnäytetyössä arvioitiin kaikkiaan 50 väestönsuojaa. Arvio tehtiin väestönsuojien tarkastuspöytäkirjojen sekä asiantuntijalausuntojen perusteella. Opinnäytetyössä on käytetty Vaasan seudulla väestönsuojiin erikoistuneen asiantuntijayrityksen tekemiä tarkastuksia ja tiiveyskokeita.
Pohjanmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Dan Grefin mukaan arvio vaasalaisista suojista voi olla paikkansapitävä: Vanhemmissa, ennen 70-lukua rakennetuissa väestönsuojissa ilmansuodattimet ovat niin vanhoja, etteivät ne suodata myrkyllisiä kaasuja. Arveluttavaa on myös se, onko suojia huollettu riittävästi vuosittain.
Vaasassa väestönsuojat sijaitsevat taloyhtiöissä ja työpaikoilla, eikä yleisiä suojia ole ollenkaan. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella suojia on tuhatkunta. Gref kertoo, että pelastuslaitos suorittaa uusien väestönsuojien tarkastuksia, mutta muutoin suojien huolto- ja ylläpitovastuu kuuluu kiinteistöjen omistajille.
Väestönsuojat ovat erilaisia
Sisäministeriön aiemman arvion mukaan noin 85 prosenttia Suomen väestönsuojista on talokohtaisia teräsbetonisuojia, jotka sijaitsevat yksityisissä asuin- ja liikekiinteistöissä.
Väestönsuojien rakentaminen Suomessa on aloitettu 1930-luvulla. Ira Pasin mukaan vuoden 1954 jälkeen rakennetut suojat on suunniteltu paine- ja sirpalesuojiksi, ja ne kestävät jopa rakennuksen sortumisen päälle.
Nykyaikaisten säädösten mukaisia väestönsuojia on rakennettu kuitenkin vasta 1970-luvulta lähtien. Näissä suojissa on myös ilmanvaihtojärjestelmät, jotka suojaavat ihmisiä myös myrkyllisiltä kaasuilta sekä radioaktiivisilta aineilta.
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen on sitä mieltä, että Suomessa poikkeustilanteisiin on varauduttu huomattavasti muita maita paremmin. Häyrisen mukaan etenkin siviiliväestön suojaaminen on Suomessa maailman kärkitasolla.
Poikkeustilanteet voivat olla erilaisia – Suomessa suojia riittää kaikille
Vuoden 2020 alussa sisäministeriö kartoitti, että Suomessa on yli 50 tuhatta väestönsuojaa ja suojapaikkoja yli neljälle miljoonalle ihmiselle. Huolta siitä, että miljoona suomalaista jäisi ilman suojaa ei Häyrisen mukaan kuitenkaan ole, sillä todennäköisesti koko kansan ei tarvitse hakeutua väestönsuojiin samaan aikaan.
Suojautumisen tarve voi olla vaihtelevaa eri puolilla maata. Esimerkiksi säteilyvaaraan vaikuttavat ilmavirtaukset ja räjähdetilanne ei todennäköisesti koske samaan kertaan koko maata. Säteilytilanteessa ensisijainen suojautuminen tapahtuu sisätiloissa, jossa suljetaan ilmastointi. Tämä toimenpide tarjoaa jo runsaasti suojaa ihmisille.
Räjähteiden ja luotien varalle kohtuullista suojaa tarjoavat myös Suomen huonokuntoisemmatkin väestönsuojat. Tällöin suojan tarve on lyhytaikaisempi, joten suojissa ei tarvitse viipyä päiväkausia. Luonnollisesti säteilytilanteessa suojan tarve voi olla pitkäkestoisempi.
Väestönsuojat eivät Häyrisen mukaan ole ainoa keino suojata väestöä. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös väliaikaisia väestönsuojia. Ukrainassa näitä on rakennettu esimerkiksi metro- ja maantietunneleihin.
Väestönsuojien ylläpito sekä kunnostaminen on tärkeää
Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, Häyrinen muistuttaa. Sota Euroopassa on kuitenkin konkretisoinut huolen väestönsuojien kunnosta. Väestönsuojat kaipaavat ylläpitoa ja niiden lainmukaiseen kuntoon saattaminen on aiheellista. Väestönsuoja on arvokas osa kiinteistöä, eikä sen ylläpitoa sovi väheksyä.
Lähde: https://yle.fi/a/74-20004090
Jari Helkaharju
